DE  /  ENG /  RUS

 
 

Taistelun vuosipäivänä, 25. heinäkuuta, suomalaisissa pioneerijoukoissa vietetään ”Schmardenin päivää”. Tuolloin kunnioitetaan taisteluun osallistuneita jääkäripioneereja, jotka muodostivat itsenäisen Suomen pioneeriaselajin ytimen. 

Taistelun 100-vuotisjuhlapäivänä 25.7.2016 paljastettiin taistelupaikalle Latviaan Smãrden kylään pystytetty jääkäripioneerien muistomerkki.

Muistomerkkihankkeesta vastasi Pioneeriaselajin Liitto ry.

 

Symboliikka

Muistomerkin kaiverrusten symboliikka kuvaa Schmardenin taistelua, pioneeriaselajia ja jääkärien olennaisimpia tunnuksia. Tasaiseksi hiottuun pallograniittiin on kultaisena kaiverruksena tehty jääkärikunniamerkki, jonka alle on tyylitelty räjähdyskuvion muotoinen auringonkehrä. Kehrän sisällä ovat pioneeriaselajin tunnusmerkkeinä käytetyt työkalut, hakku ja kirves.

Työkalujen alapuolelle on kultaisena kaiverrettu taistelupaikan nimi allekkain latviaksi ja saksaksi sekä taistelun päivämäärä siten, että vuosiluku 1916 on jaettu kahteen osaan. Vuosiluvun keskelle on sijoitettu päivämäärä 25 ja kuukausi roomalaisin numeroin VII. Ne on erotettu toisistaan jakoviivalla. 

Auringonkehrä kuvaa myös jääkärien perimmäistä tavoitetta, Suomen vapauden aamunkoiton turvaamista. 

Muistomerkin erikoinen kivi 

Schmardenin taistelun muistomerkki on valmistettu arvonsa mukaan erittäin harvinaisesta pallokivestä, joka on louhittu ja viimeistelty nykyiseen muotoonsa Savitaipaleella Suomessa Sorvikivi Oy:n toimesta. Muistomerkki on 4,2 metriä korkea ja painaa noin 5 tonnia. 
Schmardenin muistomerkin pallokivi on koostumukseltaan graniitti. Se koostuu suurista, vaalean harmaista, kehärakenteisista ja akaattimaisista palloista sekä niiden välissä olevasta matriksista. Päämineraaleina kivessä esiintyvät vaalean harmaina kalimaasälpä, plagioklaasi ja kvartsi sekä tumman ruskea biotiitti. Vähäisessä määrin kivessä esiintyy myös fluoriittia, muskoviittia, titaniittia ja zirkonia.

 

Pallokiviä tunnetaan maailmalta noin 180 esiintymää, mutta juuri Suomessa niitä on löydetty erityisen runsaasti (noin 100 esiintymää). Osa näistä pallokivistä on suojeltu niiden erikoislaatuisuuden vuoksi, ja vain muutamaa esiintymää on hyödynnetty pienessä mittakaavassa aikojen saatossa. 

Pallokivet ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman kiteytymisprosessin yhteydessä sopivien kiteytymisolosuhteiden vallitessa. Kuitenkin moni asia pallokivien syntyyn liittyen ei ole vielä geologeille selvinnyt. Pallokivien harvinaisuus sekä kauneus ovat tehneet niistä hyvin kiintoisia ja vaikuttavia. 


Kiven tarkempi geologinen kuvaus englanninkielisenä: Lahti, Seppo I.: Orbicular rocks in Finland, pp. 97-98. Espoo: Geological Survey of Finland, 2005. ISBN 951-690-911-6.

Linkki julkaisuun