Loading...
Loading...

Museon historia

Kolme museota integroitiin yhdeksi näyttäväksi aselajimuseoksi

Museo Militaria on Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa keskiajalta nykypäivään säilyttävä ja esittelevä sotilasmuseo. Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseo ry:n omistama museo aloitti toimintansa 1.1.2013. Uuden museon perustamisen taustalla oli puolustusvoimien esitys sotilasmuseotoiminnan kehittämisestä ja aselajimuseoiden yhdistämisestä. Suomen Tykistömuseo Hämeenlinnasta, Pioneerimuseon Miehikkälästä ja Viestimuseo Riihimäeltä lakkautettiin, ja uusi, aselajit yhdistävä museo perustettiin Hämeenlinnaan entisiin Suomen Tykistömuseon tiloihin.  Museo Militaria on Sotamuseon yhteistyömuseo.

Suomen Tykistömuseo

Tykistömuseo avattiin yleisölle Kankaanpään Niinisalossa 2.7.1977. Tykkimiehet ry:n ylläpitämä museo sijaitsi tykistövaruskunnan läheisyydessä tyhjilleen jääneessä Salonharjun kansakoulurakennuksessa. Vuonna 1995 tehtiin päätös museon siirtämiseksi keskeisemmälle paikalle. Uusittu museo avattiin Hämeenlinnassa Linnankasarmin pääosin talkoovoimin kunnostetuissa tiloissa 12.5.1997. Tykistömuseon nimi muutettiin Suomen Tykistömuseoksi 1.1.2004. Suomen Tykistömuseon päättäjäisiä vietettiin museon Tykkihallissa 4.12.2012, ja vuoden 2013 alusta museon entisissä tiloissa aloitti toimintansa Museo Militaria.

Pioneerimuseo

Suomen vanhin aselajimuseo, Pioneerimuseo, aloitti toimintansa Korialla jo 12.8.1945. Museo toimi aluksi Korian varuskunta-alueella vanhassa parakkirakennuksessa. Vuodesta 1975 alkaen sen toiminnasta vastasi Pioneeriaselajin liitto ry. Pioneerimuseon toiminta loppui Korialla vuonna 1994, kun Kymen Pioneeripataljoona siirtyi Korialta Vekarajärvelle osaksi Karjalan Prikaatia. Välivaiheen jälkeen alkoi vuonna 2003 Pioneerimuseon käynnistämishanke, jonka seurauksena uusittu Pioneerimuseo avattiin Miehikkälässä 30.6.2007. Siellä museo toimi lakkauttamiseensa vuonna 2012 asti.

Viestimuseo

Virallisen päätöksen Viestimuseon perustamisesta teki viestitarkastaja kenraalimajuri Olavi Huhtala vuonna 1960. Viestivarikolle jo 1940-luvun lopulta asti kerätty museoitava viestimateriaali siirrettiin Riihimäelle vuonna 1965 ja luovutettiin viestijoukkojen perinneyhdistykseksi vuonna 1963 perustetun Viestikillan hallintaan. Vuonna 1973 killan käyttöön annettiin Riihimäen varuskunnasta entinen upseerikerhorakennus, jossa Viestimuseon ensimmäiset osat voitiin avata yleisölle 24.5.1974. Museon toiminnasta vastasi vapaaehtoistyönä Viestikilta ry, vuodesta 1989 Viestikiltojen liitto ry. Riihimäellä koko olemassaolonsa aja sijainneen Valtakunnallisen Viestimuseon toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla.

TYKISTÖ

PIONEERI

VIESTI

Tilaa uusimmat museon uutiset sähköpostiisi


captcha