Loading...
Loading...

museo_militaria_toukokuu

IMG_9830k_veb

Optisen lennättimen pienoismalli

Jo ennen sähköisiä viestivälineitä sanoma voitiin lähettää hyvissä olosuhteissa optisten lennättimien avulla. Optisella lennätinlinjalla näköyhteyden päässä toisistaan olevat lennätinasemat toistivat edellisen aseman koodatun viestin, ja näin sanoma saatiin kulkemaan eteenpäin. Näyttelyssä voi tutustua optisiin lennättimiin kahden havainnollisen pienoismallin avulla perusnäyttelyn Ruotsin ja autonomian aikaa käsittelevissä osioissa.

Museo_Militaria_kirjokiven_tykki
Kirjokiven tykki

Tykki oli perusrakenteeltaan melko samanlainen 1500-luvulta 1800-luvulle asti: sileäputkinen, suustaladattava, puulavettinen mustaruutitykki. Niin sanottu Kirjokiven tykki 1700- ja 1800-lukujen taitteesta näyttelyn ensimmäisessä kerroksessa edustaa perinteistä mustaruutitykkimallia. Se oli vuoteen 1970 asti Valkealan Kirjokiven kartanon ulkosuojassa. Putki ja lavetti eivät ole alun perin kuuluneet samaan tykkiin. Lavetti on malliltaan venäläinen. Putken alkuperästä ei ole varmaa tietoa, sillä siinä ei näy valmistusmerkintöjä.

IMG_9917kveb

Väinö Valveen kunniamerkit

Jääkärikenraali Väinö Valve (1895–1995) oli viimeinen elossa ollut Jääkäri. Saksassa Valve palveli Jääkäripataljoona 27:n tykistössä. Museon jääkäriosiossa on esillä Väinö Valveen kunniamerkkejä. Kotimaassa Valve teki merkittävän uran rannikkopuolustuksen ja merivoimien komentajana. Eri puolilla museon perusnäyttelyä voi tutustua myös kymmeniin muihin kunniamerkkeihin.

IMG_9852k_Veb

Tykistönkenraali Nenosen tarkkuuskello

Suomen kenttätykistön pitkäaikainen kehittäjä ja johtaja, tykistönkenraali Vilho Nenonen (1883–1960) oli kuuluista tarkkuudestaan ajan suhteen. Jatkosodan aikana hänelle lahjoitettiin Lange & Söhnen valmistaman Waffen-SS-tunnuksilla varustetun tarkkuuskellon Hitlerin vieraillessa Suomessa Mannerheimin 75-vuotispäivänä 4.6.1942. Nenonen säilytti kelloa työpöydällään puisessa telineessä ja tarkasti kellon käyntiä Nauenin kaupungin lähettämän aikamerkin mukaan. Kelloa valmistettiin Waffen-SS-tunnuksilla tiettävästi vain 25 kappaletta.

 

IMG_1339_myllyrinne

Väinö Myllyrinne

Väinö Myllyrinne (1909–1963) oli noin 226 cm pituinen suorittaessaan varusmiespalvelustaan Viipurissa Raskaassa Tykistörykmentissä vuosina 1929–1930. Myllyrinnettä varten teetettiin erikseen tarvittavat varusteet kuten asepuku ja saappaat. Varusmiespalveluksen jälkeen Myllyrinteen kasvu jatkui noin 248 cm asti. Suomen kookkaimman sotilaan varusteita on nähtävissä perusnäyttelyn toisessa kerroksessa.

IMG_9584k_veb

Talvisodan panssarintorjuntaa – panssarimiinat, polttopullot ja kasapanokset

Ainoat pioneereilla talvisodassa käytössä olleet miinat olivat panssarimiinat m/36 ja m/39. Niitäkin oli liian vähän. Panssarintorjunnassa jouduttiinkin turvautumaan paljon lasisiin polttopulloihin ja kasapanoksiin. Polttopullo kehitettiin Pioneeripataljoonassa. Talvisodan aikana polttopulloa alettiin kutsua Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan Molotovin cocktailiksi.

Kiviniemen ja Syvärinniskan siltojen pienoismallit

Vesistöjen ylitykset  ovat keskeistä pioneeritoimintaa. Jatkosodan aikana pioneerijoukot rakensivat suuren määrän erilaisia kenttäsiltoja. Kahteen taidokkaasti tehtyyn suurikokoiseen pienoismalliin sodan ajalta voi tutustua perusnäyttelyn jatkosotaosiossa. Kiviniemen silta (105,5 m, kantavuus 7 tonnia) rakennettiin räjäytetyn rautatiesillan raunioiden varaan Vuoksen yli 1.-5.9.1941. Syvärinniskan kenttäsilta (pituus 392 m, ajoradan leveys 6 m, kantavuus 12 tonnia) valmistui kahden kuukauden työn jälkeen huhtikuun alussa 1942. Siltojen pienoismallit ovat tehtävään komennettujen pioneerien sodan aikana rakentamia.

Viipurin radiomiina

Suomalaisten vallattua jatkosodan alkupuolella Viipurin alueen takaisin alueella alkoi tapahtua räjähdyksiä. Räjähdysten syyksi paljastuivat puna-armeijan jälkeensä jättämät radiosignaaleilla laukaistavat radiomiinat. Vastatoimena suomalaiset aloittivat räjäytyssignaalien häirinnän soittamalla tietyllä taajuudella muun muassa Säkkijärven polkkaa. Museo Militarian perusnäyttelyssä voi tutustua aidon radiomiinan teknisiin osiin, laitteen toimintaperiaatteeseen sekä toiminnan estämiseen. Esillä on myös häirintään käytetty lähetin.

Korjausmuunnin

Vaatimattoman näköisellä laitteella, vanerista valmistetulla korjausmuuntimella oli suuri merkitys epäsuoran tulen käytölle jatkosodan loppuvaiheessa. Asemasotavaiheen aikana kehitetyn korjausmuuntimen avulla tulenjohtajan toiminta etulinjassa ja usean tuliyksikön tulen keskittäminen samaan maaliin helpottui, millä oli suuri merkitys kesän 1944 suurissa torjuntataisteluissa. Korjausmuuntimeen ja sen toimintaan voi tutustua näyttelyssä kesän 1944 taisteluista kertovassa osiossa.

Museo_Militaria_enigma1

Enigma

Maailman ehkä kuuluisin salauslaite, saksalainen Enigma on esillä näyttelyn toisen kerroksen salaushuoneessa, johon on koottu kattavasti muitakin käytössä olleita salauslaitteita. Saksalaiset käyttivät Enigman erilaisia versioita viestien salaamiseen koko toisen maailmansodan ajan. Liittoutuneet kuitenkin onnistuivat murtamaan salauksen, minkä on arvioitu jopa lyhentäneen toisen maailmansodan kestoa Euroopassa.

Museo_Militaria_suojeluosio1

Hevosen suojanaamari

Ensimmäisen maailmansodan kokemusten perusteella varauduttiin itsenäistyneen Suomenkin armeijassa kaasun käytöltä suojautumiseen. Ihmisten lisäksi kaasulta suojaavia suojanaamareita valmistettiin myös eläimille. Hevonen oli Suomen armeijalle erittäin tärkeä eläin vielä itsenäisyyden ajan alusta sotien jälkeiseen aikaan. Hevosen suojanaamarin lisäksi näyttelyn suojelutoimintaa esittelevässä osiossa voi tutustua lukuisiin Suomessa käytettyihin naamareihin, suojapukuihin ja muihin suojelutoiminnassa tarvittaviin varusteisiin.

IMG_0093k

Mannerheimin tykki

Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim kuoli 28.1.1951. Helsingin suurkirkossa pidetyn siunaustilaisuuden jälkeen Mannerheim saatettiin haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalle. Tykki (105 mm haupitsi vuodelta 1937), jonka lavetilla Mannerheimin arkku kuljetettiin kirkosta hautausmaalle, on esillä näyttelyn kolmannessa kerroksessa.

Mannerheim-risti

Vapaudenristin ritarikuntaan kuuluvan Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin 191 suomalaista sotilasta. Eräs heistä oli hämeenlinnalainen Osmo Laakso (1916–2004), joka palveli jatkosodassa Raskas Patteristo 24:ssä. Hänen 2. luokan Mannerheim-ristinsä on esillä näyttelyn kolmannessa kerroksessa. Osiossa esitellään tykistö- ja pioneeriaselajien ritarit sekä ritarit, joiden nimitysperusteisiin liittyy viestitoiminta.