Loading...
Loading...

ELOKUVIEN ESITYSAJAT

DOKUMENTTIELOKUVAT JA NIIDEN ESITYSAJAT ELOKUVASALISSA

ELOKUVIEN ESITYSAJAT

klo 11.00     Talvisota 1939-1940    (40 min)
klo 12.00     Vaikea aika 1944-1948 (45 min)
klo 13.00     Viimeiseen mieheen (45 min)
Klo 14.00    Sodasta rauhaan (1h 15 min)
Klo 15.30    Tali-Ihantala (25 min)
Klo 16.00    Ilomantsin mottitaistelut (30 min)

Multimediaesitysten kieliversiot englanti, ruotsi ja saksa esitetään pyydettäessä Pohjolasalissa. Elokuvaesitys kuuluu museon pääsymaksuun. Esitysajoista voidaan tarvittaessa poiketa ennakkovarauksesta ryhmien osalta.

TIETOJA ELOKUVISTA:

Ilomantsin mottitaistelut (30 min)

Sodasta rauhaan (1h 15 min)
Kesäkuun 25. päivän 1941 Suomi totesi olevansa jälleen sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Kansa oli sitä mieltä, että Moskovan pakkorauhan epäoikeudenmukaisuudet voitaisiin nyt korjata.
Elokuva kertoo sodan ratkaisutaisteluista ja siviilien, sotilaiden ja poliitikkojen vaikeasta ajasta puun ja kuoren välissä. Elokuva kertoo myös asemasodan arjesta, puutteesta ja kekseliäisyydestä, ruokahuollosta, kotirintaman siviileistä ja sodan naisista, pommituksista, desanteista ja partisaaneista. Elokuva on suomalainen selviytymistarina siitä, kuinka maa selvisi sodasta hengissä.

Tali-Ihantala (25 min)
Kesäkuu 1944 Vihollinen vyöryy Suomeen. Tuho näyttää varmalta. Kunnes tapahtuu…Järisyttävä multimediaesitys kaikkien aikojen taistelusta ja Suomen kohtalonhetkistä.

Talvisota 1939-1940 (40 min)
Elokuva kertoo Suomen kohtalonhetkistä Neuvotoliiton hyökätessä ja  tämän 105-päiväisen sodan  taustoista ja itse sodasta. Koko Suomen kansa taisteli yhtenä miehenä mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan. Niin kotirintamalla, kuin taistelevissa joukoissa vallitsi kuuluisa Talvisodan henki.
Marraskuun 30. päivänä 1939 hyökkäsi 180-miljoonainen Neuvostoliitto sotaa julistamatta Suomeen. Stalin uskoi hyvin varustetun puna-armeijan marssivan parissa viikossa Helsinkiin. Suomen väkiluku oli tuolloin vajaa neljä miljoonaa ja sen armeija oli puutteellisesti varustettu. Alkoi armoton kamppailu Suomen olemassaolosta ja itsenäisyydestä. Suomi puolustautui sitkeästi ankarassa pakkasessa ylivoimaista vihollista vastaan ja löi puna-armeijan monella rintamalla. Tämä herätti ihailua kaikkialla maailmassa. Stalinin oli pelastettava puna-armeijan maine ja valtavista tappioista piittaamatta hän keskitti rintamalle yhä lisää voimia tarkoituksenaan löydä Suomi ainakin sotilaallisesti.

Vaikea aika 1944-1948 (45 min)
Sotatoimet Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyivät 4.-5-9.1944. Kaikesta oli pulaa. Neuvostoliitto pakotti Suomen tuomitsemaan omat sodanajan politiikkonsa ja miehityksen varalta asekätkentään osallistuneet. Suomi oli ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset. Ensimmäisen maailmansodan aikana tai sen jälkeen itsenäistyneistä valtioista vain Suomi kykeni jatkamaan vapaasti valitsemallaan tiellä. Suomea ei missään vaiheessa miehitetty perustuslaki ja oikeuslaitos säilyivät koskemattomina. Suomen ulkopolitiikan tärkeimmät tavoitteet eli itsenäisyys, vapaus ja länsimaiden yhteiskuntajärjestyksen säilyminen onnistuivat.

Viimeiseen mieheen (45 min)
Kertoo Laatokan saarten taisteluista talviosodan viimeisinä päivinä jolloin suomalaiset taistelivat viimeiseen mieheen.
Motteja oli kaikkiaan 13. joista suurin oli yli 15000 punasotilasta käsittänyt Kitilän suurmotti. Tätä mottia koetti Neuvostoliitto huoltaa pitkin Laatokalle tehtyä jäätietä. Suomalaiset kykenivät kuitenkin yö yön jälkeen iskemään niin mantereelta kuin hallussaan olleista Pitkänrannan saarista jäätielle. Se sai nimen Kuoleman Tie. Neuvostojohdon mielestä suomalaiset oli saatava pois saarilta hinnalla millä hyvänsä. Alkoi kamppailu näistä Laatokan saarista.

Tilaa uusimmat museon uutiset sähköpostiisi

Lorem ipsum dolor sit amet


captcha